Käyttöönotto

Kamerat toimivat joko P2P-kameroina (= helppo) tai suoraan selaimella (= hankalampaa, tarvitaan dynaaminen DNS ja porttiohjaukset).

P2P:n käyttö on yksinkertaista: tarvitaan vain katselusofta ja kameran UID-osoite, sekä luonnollisesti tunnus ja salasana. Softa on valmistajan sivuilta ladattavissa PC:lle, kännykälle sovellus saadaan kännykän Kaupasta.

Kameran kuvaa voi siis katsella livenä sekä kännykällä että PC:llä. Samoin ovat katseltavissa kameran tallettamat videot ja kaikki laitteet asetukset ovat muokattavissa.

Kameran käyttöönotto on yksinkertaista: kytketään laite sähköverkkoon ja verkkojohdolla reitittimeen, jonka jälkeen se näkyy Reolink-ohjelmassa.

Tarvittavat perusasetukset ovat:

Kameran nimi

Käyttäjätunnus ja salasana

WiFi asetukset

Hälytysasetukset, hälytysherkkyys eri vuorokaudenaikoina ja kuvasta valittavat hälytysalueet.

Hälytysten lähetysasetukset. Yleisimmin käytetään varmaan sähköpostia.

Kun asetukset on tehty, sijoitetaan kamera käyttöpaikkaansa ja asetuksia muokataan tarpeen mukaan. Ainakin hälytysasetuksia joutuu kokeilemaan ennenkuin sopiva hälytysherkkyys löytyy. Ja toki asetuksia on muuteltava esim. vuodenajan vaihtuessa, kesäyönä tarvitaan erilaiset parametrit kuin talven pimeydessä.

KUVA. Laitteen asetuksia.

KUVA. Lisää laitteen asetuksia.

Verkkoyhteydet ja PowerLine

Kameroiden verkkoyhteys on WLAN tai LAN. Jos WLAN-kuuluvuus on hyvä, käytän sitä. Muutoin käytän sähköjohtoa pitkin kulkevaa LANia, joka toteutetaan PowerLine-adapterien avulla.

PowerLine-adapteriksi kannattaa valita sellainen, jossa on sähköpistoke. Siis tähän tyyliin.

Adapterissa voi olla LAN-liitäntä tai se voi luoda WLANin. Monipuolisin on toki adapteri, jossa on sekä LAN-liitäntä että WLAN.

PowerLine-adapterit eivät ole säänkestäviä, joten olen sijoittanut adapterin asennuskoteloon. Niitä saa esim. Motonetistä ja Tokmannista.

KUVA. Asennuslaatikko ja Reolink-kamera koivun kyljessä. Kamera on kiinni laudassa, jotta kuvauspaikan vaihtaminen käy vaivattomasti. Asennuksen tyylikkyyteen ei ole panostettu.

Plussat

Kuvan laatu on erinomainen. Aivan toista luokkaa kuin riistakameroissa.

Kuva näkyy livenä kännykällä ja PC:llä.

Hallittavuus erinomainen. Kaikki asetukset tehtävissä softalla etänä.

Kameran suuntaus helppoa kun kännykällä voi livenä katsella mitä kuvassa näkyy.

Ei laukaisuviivettä, koska kamera kuvaa koko ajan. Hälytysehdon täyttyessä se tallettaa muistikortille esim. puolen minuutin videon, joka alkaa 15 sekuntia ennen hälytyksen laukaissutta tapahtumaa ja jatkuu vielä toiset 15 sekuntia.

Riistakameroihin verrattuna edullisia, kameran hinta on 100-150 euroa. Lisäksi tarvitaan muistikortti, 64-gigainen maksaa pari kymppiä.

Käyttökulut noin nolla. Ei paristojen vaihtoa, ei SIMmiä.

Kameran etulinssi ja koko kamerakin käy aika lämpimänä, joten linssiin tulleet vesipisarat ja lumihiutaleet haihtuvat nopeasti pois.

Miinukset

Käyttää verkkovirtaa eli jatkojohtoja vedeltävä. Toisaalta virtajohtoa myöten kulkee myös LAN, joten yhdellä johdolla pärjää.

Infrapunavaloja ei voi pitää päällä kuin poudalla talvisin. Muutoin kuvassa lentelevät ja valkoisina läiskinä näkyvät hyönteiset / lumihiutaleet aiheuttavat hälytyksiä.

Kameran hälytykset perustuvat kuvassa tapahtuviin muutoksiin, siinä ei ole infrapunatunnistinta (PIR). Valojen ja varjojen leikki voi siten aikaansaada turhia hälytyksiä. Valojen ja varjojen aiheuttamia hälytyksiä voi vähentää myös säätämällä kuvan kontrastia pienemmäksi!

Yksi vaihtoehto on: 1. Kytke kameran pimeän ajan infrapunavalaistus pois. 2. Asenna kohdetta valaisemaan PIR-lamppu. 3. Aseta kameran hälytysherkkyys minimiin.
Näin saat hälytykset tilanteista, jolloin lamppu syttyy eli tilanteista, joissa jokin eläin on kohdealueella.

WLAN-piirin herkkyys ei ole kovin hyvä. Jos kenttä on hiemankin huono, voi live-katselussa käyttää vain alhaista kuvanlaatua. Lisäksi yhteys voi pätkiä. Toisaalta heikko kenttä ei vaikuta kameran ottamien tallenteiden, kuvien ja videoiden, laatuun.

Ei maastoudu, kameran saa vain joko valkoisena tai mustana.